Sivuutan seuraavassa kirjoituksessa akateemisessa tutkimuksessa tyypillisen käsityksen erillisestä biologisesta (sex) ja sosiaalisesta (gender) sukupuolesta. – Gender- käsite keksittiin 1960-luvulla, kun lääkärit halusivat leikata intersukupuolisia ominaisuuksia omaavien vauvojen genitaaleja tyypillisen pojan tai tytön genitaalien näköisiksi silloinkin, kun leikkaukselle ei ollut lääketieteellisiä perusteita. Määritän sukupuolta siis vain yhdellä käsitteellä, joka sisältää sekä biologisen että sosiaalisen ulottuvuuden
Seksuaalisuus on fetissiä!
Miten seksuaalisuuden määritelmiä olisi uudistettava, kun biologiassa sukupuoli voidaan määrittää lokeroiden sijaan spektrinä?
Jotkin kuvat rikkovat ehkä liiankin monta rajaa, kuten yllä oleva kuvani, joka rikkoo sekä yhteiskunnan rakenteita että seksuaalisuuden määritelmiä.
Valtauskonnot on rakennettu käsitykselle, että ihminen on joko mies tai nainen, ja me, jotka rikomme sukupuolisen rajan, olemme tietysti vihattuja ja kirottuja.
Urheilumaailma hyväksyy sukupuolirajaa rikkovat yhtä vähän, koska kilpasarjat on rakennettu sen varaan, että ihminen olisi mahdollista määrittää yksiselitteisesti joko mieheksi tai naiseksi. – Biologit ovat todenneet tämän jo kauan sitten kuitenkin mahdottomaksi, koska miehen ja naisen määritelmä on tulkinnanvaraista.
Myös armeijassa ja vankilassa on edelleen tarkat sukupuoliset rajat.
Sukupuolen lainsäädännöllinen määrittäminen on monimutkainen kysymys, mutta aihe on vielä moninaisempi seksuaalisuuden määritteiden kohdalla.
Jos olet tottunut määrittämään itseäsi sataprosenttisesti johonkin seksuaalisuuden lokeroon, voi olla mahdotonta ajatella sukupuolta lokeroiden sijaan spektrinä. Sukupuoliset variaatiot on kuitenkin evoluution tuottamia normaaleja variaatioita silloinkin, kun yksilö ei ole luontaisesti lisääntymiskykyinen. – Seksin merkitys ei ole ainoastaan lisääntyminen, vaan sillä on myös sosiaalista sidettä vahvistavia ja mielihyvää tuottavia vaikutuksia.
----
Ihminen näyttäisi olevan myös tutkimusten perusteella jotain muuta kuin sataprosenttisesti hetero, homo tai lesbo. Ritch C Savin-Williams havaitsi, että hetero-identifioituvat naiset ja miehet näyttävät kiihottuvan ainakin jossain määrin myös toisten naisten ja miesten masturbointia esittävistä kuvista.
"We show straight men a picture of a woman masturbating and they respond just like a straight guy, but then you also show them a guy masturbating and their eyes dilate a little bit. So we're actually able to show physiologically that all guys are not either gay, straight, or bi.", Straight People Don't Exist, Research Says, Vice, 2015
Tutkimustulosta on haluttu kyseenalaistaa sillä, että monet miehet ovat raportoineet kiihottumisen tunteet epämiellyttävinä silloin, kun kohteena on ollut toinen mies, mutta olisi hyvä pohtia, tulkitaanko näitä tunteita kielteisinä vain siksi, ettei yhteiskunnassa ole perinteisesti ollut hyväksyttyä muu kuin heteronormatiivinen käyttäytyminen.
Kysyin muutama vuosi sitten 100 ja yksi sukupuolisuutta -teokseeni ihmisiä määrittämään omaa sukupuolista identiteettiään leikillisesti 0-100 asteikolla feminiiniseltä ja maskuliiniselta puoleltaan. Huomasin tuolloin, että kysymys on suurimmalle osalle miehiä täysin mahdoton, koska omaa feminiinistä puolta ei yksinkertaisesti ole mahdollista tunnustaa julkisesti.
Naisille sen sijaan ei näytä olevan vaikeaa määrittää itseään sekä feminiiniseltä että maskuliiniselta puolelta. Myös edellisen tutkimuksen tulokset on hyväksytty naisten osalta yleensä paremmin.
Miesten feminiinisyyttä tai biseksuaalisuutta ei nähtävästi hyväksytä edelleenkään yhtä suopeasti kuin naisten.
-------
Seksuaalisuus voisi ollakin sataprosenttisesti jotain, jos sukupuoli olisi sitä, mutta ihminen ei ole biologisesti mies tai nainen sataprosenttisesti. Jokaisen keho kehittyy samoista aihioista, joista sukuelimet erilaistuvat. Jokaisen keholla on myös potentiaalia kehittyä molempiin suuntiin kromosomeista riippumatta.
Seksuaalisuutta on siis mahdotonta määrittää sukupuolilokeroiden perusteella, koska ihminen ei ole sataprosenttisesti jaoteltavissa mieheksi tai naiseksi. 
Aina on ollut myös meitä intersukupuolisia, jotka rikomme sukupuolirajan selkeästi, joten seksuaalisuuden määrittäminen heterona, homona, lesbona rikkoutuu auttamatta kohdatessamme ihmisiä, joita ei voi lokeroida miehiin tai naisiin.
Ei siis ihme, jos olemassaoloni herättää vihaa niissä ihmisissä, jotka sattuvat ihastumaan minuun, mutta huomaavat, etten sovi kumpaankaan sukupuolilokeroon yksiselitteisesti.
------
Biseksuaalisuudella saattaa olla kuitenkin merkittävä vaikutus ihmisen sosiaaliseen kehittymiseen evolutiivisesti. 
Andrew B. Barron ja Brian Hare kirjoittavat artikkelissaan Prosociality and a Sociosexual Hypothesis for the Evolution of Same-Sex Attraction in Humans, miten läheiset serkkumme bonobot näyttävät vahvistavan sosiaalisia verkostoja biseksuaalisen käyttäytymisen kautta.
Tämä voisi selittää, miksi ei-heteroseksuualinen käyttäytyminen voi olla evoluution kannalta hyödyllistä, vaikkei se johtaisi aina jälkeläisten syntyyn.
Ihminen on siis saattanut tulla ihmiseksi juuri biseksuaalisuuden kautta, jos se on auttanut rakentamaan vahvoja sosiaalisia verkostoja!
-----
Jos seksuaalisuus on jokaisen kohdalla enemmän tai vähemmän biseksuaalisuutta, miten seksuaalisuutta voi edes määrittää?
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tohtorikoulutettava Jarkko Oraharju on pohtinut, voisiko seksuaalisuutta määrittää sukupuoleen kohdistumisen sijaan fetissinä; fetissinä maskuliiniseen tai femininiiseen kehoon, sosiaaliseen identiteettiin, kehon osiin, tai esineisiin. 
Seksuaalisuuden määrittäminen fetissinä antaisi tilaa sukupuolen määrittämiseksi biologisesti spektrinä, jossa jokainen sijoittuu mies-nais-janan johonkin kohtaan. Se voisi luoda terveemmän pohjan omalle identiteetille, ja antaisi ehkä paremmin tilaa hyväksyä myös muut ihmiset, jotka edustavat sukupuolista ja seksuaalista kirjoa.
– En itse näe tarpeellisena lokeroida itseäni sukupuolisesti ja seksuaalisesti. Määritän itseni naisellisena ihmisenä, ja olen kiinnostunut enemmän maskuliinisuudesta kuin feminiinisyydestä.
------
Uskallatko sinä tutkia omaa feminiinistä ja maskuliinista puolta avoimesti, ja kuunnella seksuaalista haluasi ilman sukupuolesi ja seksuaalisuutesi lokerointia?
Sitä kautta voi nähdä toiset ihmiset sukupuolilokeroiden sijaan ihmisinä, joilla on eri asteisesti nais- ja miestyypillisiä ominaisuuksia.
Ja jos omaa sukupuoltaan ei määritä lähtökohtaisesti sataprosenttisena miehenä tai naisena, on ehkä helpompi suhtautua itseensä silloin, kun ei kykene täyttämään kaikki odotuksia ja vaatimuksia, joita miehille ja naisille asetetaan. 
Myös oma seksuaalisuus voi olla ehdottomien lokeroiden sijaan jännittävä tutkimusmatka, joka muuttuu aina sen mukaan, miten maskuliinisia tai feminiinisiä ihmisiä kohtaamme.

Katso myös