SUKUPUOLTEN TULILINJALLA

Olen käsitellyt sukupuolen määrittämistä taiteellisin teoksin projektissani Sukupuolten Tulilinjalla. Tavoitteeni on osoittaa, että sukupuolisesti epätasa-arvoiset lainsäädännöt voidaan haastaa luonnontieteellisin perustein.
Yllä oleva kollaasi on teoksestani 100 ja yksi sukupuolisuutta (2016–2017), jossa pyysin ihmisiä määrittämään omaa feminiinistä ja maskuliinista puoltaan leikillisesti 0–100 asteikolla.
Halusin osoittaa, kuinka harva määrittää itsensä sataprosenttisena naisena tai miehenä, vaikka kieli ja lainsäädäntö ohjaa yhä edelleen meitä mustavalkoisesti naisen ja miehen lokeroon.
SUKUPUOLI ON SOSIOBIOLOGINEN KOKONAISUUS
Sivuutan töissäni akateemisessa tutkimuksessa tyypillisen käsityksen erillisestä biologisesta (sex) ja sosiaalisesta (gender) sukupuolesta. – Gender- käsite keksittiin 1960-luvulla, kun lääkärit halusivat leikata intersukupuolisia ominaisuuksia omaavien vauvojen genitaaleja tyypillisen pojan tai tytön genitaalien näköisiksi silloinkin, kun leikkaukselle ei ollut lääketieteellisiä perusteita.
Tuolloin uskottiin, että ihminen olisi syntyessään kuin ’tyhjä taulu’, ja että sukupuoli-identiteetti muotoutuu kasvatuksen myötä. Tällä uskomuksella on ollut traagiset seuraukset, koska lukuisia vauvoja on leikattu väärään sukupuoleen, jolloin uhri on kokenut selkeästi kuuluvansa toiseen kuin lääkärin valitsemaan sukupuoleen – hormonihoidoista huolimatta.
Sukupuoli (ja sukupuoli-identiteetti) on synnynnäinen ominaisuus, joten ihmistä ei ole mahdollista kasvattaa lääkärin valitsemaan sukupuoleen. 
Feministinen liike omaksui traagisista kokemuksista huolimatta gender-käsitteen poliittisena aseena 1970-luvulla. Käsitteen avulla voitiin perustella tasa-arvon vaatimuksia sillä, ettei naisten ja miesten kyvykkyydessä olisi biologisia eroja. (Aiheesta on kirjoittanut tarkemmin esimerkiksi Newcastlen lehtori ja Helsingin Yliopiston dosentti Jemina Repo artikkelissaan Unlearning Gender).
Tasa-arvoa voidaan perustella biologiaa sivuuttamatta; Yksikään ihminen ei ole biologisesti sataprosenttinen nainen tai mies, eikä naisen ja miehen välistä biologista rajaa ole onnistuttu määrittämään, koska luonnolliset intersukupuoliset ominaisuudet rikkovat keinotekoista sukupuolten rajaa.
Osa biologeista on esittänyt väitteitä, että intersukupuolisuus olisi sairaus tai epämuodostuma sillä perusteella, että se saattaa johtaa lisääntymiskyvyttömyyteen. Lisääntymiskyky ei ole kuitenkaan ainoa suvun jatkamiseen tarvittava ominaisuus, koska ihminen on ensimmäiset vuodet täysin riippuvainen hoivasta. – Siksi jokaisen yksilön ei ole edullista lisääntyä kaikissa tilanteissa, jos nämä voivat osaltaan tukea suvun jälkeläisten selviytymistä.​​​​​​​    

Omakuva miehenä (2006) ja naisena (2009)

SUKUPUOLI ILMENEE NAIS- JA MIESOMINAISUUKSIEN SPEKTRINÄ
Naisten ja miesten tyypillisiä sukupuolisia eroja voidaan havaita populaatiota laajasti tarkastellen. Näitä eroja on havaittu myös sukulaislajiemme käyttäytymisessä. – Esimerkiksi naaras-apinat valitsevat tutkimusten perusteella leikkikalukseen yleensä nuken, kun taas uros-apinat auton tai traktorin.
Tästä ei voida johtaa päättelyä, että kaikki naiset tai kaikki miehet olisivat luonnostaan tietynlaisia, koska luonto on täynnä variaatioita.
Jokaisella ihmisellä on syntymästään sekä nais- että miestyypillisiä sukupuolisia ominaisuuksia vaihtelevissa määrin, ja usein nämä ominaisuudet risteävät niin, ettei ulkoisten sukupuolen tunnusmerkkien perusteella voi tehdä johtopäätöksiä yksilön sukupuoli-identiteetistä.
Sukuelimet kehittyvät samoista aihioista, ja nämä erilaistuvat nais- ja/tai miestyypilliseen suuntaan yleensä seitsemännen raskausviikon jälkeen.
Ihmisellä voi olla myös sukupuolisesti kahden eri yksilön perimää synnynnäisesti (kimerismi), jolloin ihmisellä voi olla molemman sukupuolen tyypillisiä fysiologisia ominaisuuksia.​​​​​​​​​​​​​​

Hijra, öljyväri kankaalle, 80x60 cm, 2007

​​​​​​​Sukupuoliominaisuuksien biologista kehitystä ei tunneta täysin, mutta SRY-geenillä tiedetään olevan merkittävä osuus kivesten kehittymiseen. SRY-geeni sijaitsee tavallisesti Y-kromosomissa, mutta toisinaan myös X-kromosomissa, jolloin miestyypillisen kehon omaavalla ihmisellä voi olla XX-kromosomisto. – Tosin, tiede tuntee myös miehen tyypillisen kehon omaavia, joilla ei ole SRY-geeniä.
Ihmisellä voi olla myös muita epätyypillisiä sukupuolikromosomeja kuten XXY, XXYY, XXXY, XXXX.
Tieteessä tunnetaan myös ihmisiä, jotka syntyvät nais-kehoisina, mutta heillä kehittyy geneettisen poikkeaman vuoksi penis murrosiän aikana. Lääketieteessä tunnetaan myös ihmisiä, joilla on sekä penis että kohtu syntymästään.
Koska seksuaalisuus nähdään lääketieteessä synnynnäisenä ominaisuutena, sille on oletettu olevan neurologinen perusta. – Homo ja lesboseksuaalista suuntautumista voitaisiin siis pitää intersukupuolisuuden yhtenä muotona.
Evoluutio tapahtuu variaatioiden kautta, joten intersukupuolisuus on evoluution normaalia poikkeavuutta. Sukupuoliset variaatiot ovat siis luonnollisia, joten sukupuolen määrittäminen lokeroiden (nainen / mies / muu) sijaan spektrinä (naisellinen, miehinen tms.) olisi tarkempi määritelmä.​​​​​​​

 Hevonen ja mies (2008), akryyli paperille 120 x 80 cm

AKTIVISMIA TASA-ARVON PUOLESTA
Valtiot määräävät ihmisen sukupuolen naiseksi tai mieheksi (tai jossain maissa kolmannen sukupuolen mukaan). Sukupuolen määräämistä ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä, jos valtiot noudattaisivat oikeusvaltioperiaatetta.
Vaikka sukupuolisia ominaisuuksia (kromosomeja, geenejä ja fysiologisia ominaisuuksia) voidaan tutkia, miehen ja naisen välinen raja on tulkinnanvarainen intersukupuolisten ominaisuuksien ilmenemisen vuoksi.
Olen aktivistina pyrkinyt vaikuttamaan sukupuolen lainsäädäntöön Euroopan Unionin jäsenmaissa, koska voisimme saavuttaa esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain koko EU:n jäsenmaissa, jos valtiot noudattaisivat tässä kohdin oikeusvaltioperiaatetta.
Pyysin EU komissiota arvioimaan Sirpa Pietikäisen toimittamalla kysymykselläni, voivatko jäsenmaat ylipäätään määrätä kansalaisen sukupuolen, koska lääketieteessä on tunnustettu, ettei sen määrittämiseen ole aukotonta testiä. Kysymykseni ei johtanut kuitenkaan toivomaani tulokseen, koska komissio ei vastannut kysymykseeni suoraan.
Sukupuolen määrittäminen lokeroiden sijaan spektrinä avaisi tien tasa-arvoisemman lainsäädännön lisäksi tietä terveempään identiteetin määrittelyyn.
Suuri osa ihmisistä näyttää kipuilevan sen kanssa, ettei ole täydellinen nainen tai mies. Tämä on kuitenkin biologisesti mahdotonta, koska ihminen ei ole biologisesti sataprosenttinen nainen tai mies.
Ihmisellä on enemmän tai vähemmän molemman tyyppisiä fysiologisia ominaisuuksia, ja monilla nämä ominaisuudet menevät selkeästi päällekkäin intersukupuolisesti. 
Ihmisen kantasoluja on mahdollista muuttaa molemman tyypin sukusoluksi, joten teknisesti jokainen ihminen on molempia sukupuolia, jos sukupuolen määritelmä perustetaan sukusoluihin.
Sukupuolen määrittäminen adjektiiveilla (kuten naisellinen, miehinen, tms..) olisi biologisesti tarkempi ilmaisu. Tämä avaisi myös tietä ahtaista sukupuolilokeroista.
Määritän itseäni sukupuolilokeroiden sijaan tavallisesti naisellisena ihmisenä, jolla on selkeästi sekä feminiinisiä että maskuliinisia fysiologisia piirteitä. Koen olevani tätä kautta vapaampi naisen sukupuoleen liitetyistä odotuksista.

 Shemale Namu, 2020, piirros paperille 30x50 cm

SEKSUAALISUUDEN UUDELLEENMÄÄRITTELY
Jos sukupuoli määritettäisiin lokeroiden sijaan spektrinä, tämä rikkoisi käsityksen homo-, lesbo- ja heteroidentiteetistä, koska nämä perustuvat sukupuolen lokeroihin.
Tutkin aihetta käytännössä kokeellisella deittisovelluksella Pandate (2017–2018). Tällä verkossa toimineella deittisovelluksella sai määrittää omaa sukupuolta ja seksuaalisuutta liukuvalla asteikolla ilman, että näitä kumpaakaan – sukupuolta tai seksuaalisuutta lokeroi.
Teos sai kiitos erityisesti niiltä, jotka määrittivät sukupuoltaan ei-binäärisesti.

Homoilla on kivempaa (2005), öljyväri 150 x 80 cm kankaalle.

SUKUPUOLTA KÄSITTELEVIÄ JULKAISUJANI
100 JA YKSI SUKUPUOLISUUTTA, yhteisötaiteellinen teos sukupuolen määrittelystä 0-100 feminiinisyyden sekä maskuliinisuuden asteikolla. Julkaistu elokuussa 2017– 2018.
PANDATE – OUT-OF-THE-BOX DATING. Kokeellinen deittisovellus ilman sukupuolen ja seksuaalisuuden lokerointia. Julkaistu web-sovelluksena 2017–2018.
ESSEITÄ SUKUPUOLESTA 1, Sukupuolesta sukupuolisuuteen, Susa Tyrniluoto, Bohem Print (omakustanne), helmikuussa 2017.
Sukupuolilokeroiden illuusio - Koneen Säätiö : Koneen Säätiö blogi-julkaisu, 2017
Sukupuolten tulilinjalla, luento Turun Yliopiston Porin yksikössä, sukupuoli ja kulttuuriperintö -kurssilla 22.11.2017.
Sukupuolen määrääminen ja oikeusvaltioperiaate, Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset, 25. lokakuuta 2019: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-9-2019-003458_FI.html. Komission vastaus: https://www.europarl.europa.eu/ doceo/document/E-9-2019-003458-ASW_FI.html
LÄHTEITÄ
Unlearning Gender, The Philosopher, vol. 107, no. 3, Jemina Repo, sukupuolen ja politiikan yliopistonlehtori Newcastlen yliopistossa ja dosentti Helsingin yliopistossa: https://www.thephilosopher1923.org/repo.
Sex differences in rhesus monkey toy preferences parallel those of children, Hormones and behavior vol. 54,3 (2008), Hassett, Janice M et al., https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2583786.
Miten biologinen sukupuoli määräytyy?, Studia Medicina, ylilääkäri ja kehitysbiologian professori Hannu Sariola, (HY, HUS), Sukupuolen biologiaa ja psykologiaa, 16.1.2019:
A case report of an incidental finding of a 46,XX, SRY-negative male with masculine phenotype during standard fertility workup with review of the literature and proposed immediate and long-term management guidance, Fertility and Sterility, Volume 99, Issue 5, 2013, Neil A.J. Ryan, Shahnaz Akbar, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23290744/
Beyond the Sex Binary: Toward the Inclusive Anatomical Sciences Education. Anatomical Sciences Education, Strkalj, Goran & Pather, Nalini. (2020), https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32735387/.
Sex redefined, Nature 518, 288–291 (2015), Claire Ainsworth, https://www.nature.com/articles/518288a
Sexual Orientation: Categories or Continuum? Commentary on Bailey et al. (2016), Ritch C. Savin-Williams, https://doi.org/10.1177/1529100616637618.
Prosociality and a Sociosexual Hypothesis for the Evolution of Same-Sex Attraction in Humans. Front. Psychol, Barron AB and Hare B (2020), https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fpsyg.2019.02955.
Robust evidence for bisexual orientation among men, Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America vol. 117,31 (2020), Jeremy Jabbour et al., https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/ 32690672.
US proposal for defining gender has no basis in science, Nature, 2018, https://www.nature.com/articles/ d41586-018-07238-8.